Veli espen tokaisi taksikuskille, että jos sen vois katkasta sen taksamittarin täs kohtapuolii. Nakkis hortoili ku splatterelokuvan päämonsteri ja Timonen seisoskeli hölmistyneenä käihä kädessä silmät seisoen huonossa tasapainossa.
Tuollalailla eilinen yo-päivä huipentui. Sitä oli kiva seurata vierestä. Mutta miten tätä ennen tapahtui?
Kutsut oli todella onnistuneet vaikka olikin pirun kuuma semmosessa mustassa puvuntakissa. Onneks small talk väheni tuntien myötä ja iltaa kohden pysty juttelee kunnolla tuttujen kanssa jotai ei hirveen usein nää. "Kiitos Isälle!.." oli todella hyvä puhe!
Tuttuun tapaan me ylioppilaat illastimme viimeisen ehtoollisemme Little Italyssa. Ei vain jaksanut enää syödä, se oli harmi. Mutta olisihan se ruokakin voinut olla edes "piirun" verran parempaa. Seurahuoneelle menimme siitä ja eikä kauaa viihytty siel. Siit Onnelaa ja siel meniki melkei koko yö. Oli aika vitusti porukkaa, mut ois voinu olla vähä jännempää menoa siel, ku kerta oli yo-perseilyn paikka. Divassa käytiin ja sit porukka lähti melkei samantien kotio - Aika nihkeilyä sanon minä! Itsehän lähdin vielä katsomaan onko grilliruokaa saatavilla (hirveet jonot eli ei ollu) ja lähin sitten tyhjin vatsoin takaisin Onnelaan. Dream teamin ja Pappilanpellon sakin kombinaatio oli siit eteenpäin dokaamisseuraa Onnelas. Siit assun Shellin kautta taksilla Nastolaa. Ja siitä assun Shellin törttöilystä mä voisinkin kirjoittaa viel tarkemminkin, mut ei ny jaksa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti