kaveri puolusti minua
lyömällä uhmaavaa kaveriporukan tyyppiä
syynä tähän oli lyödyn jätkän vittuilu minua kohtaan:
kaveri otti tukea pöydänreunasta,
nousi seisomaan,
heilautti nyrkillä härnääjää rintalastaan,
koska hän huomasi ettei vittuilu
ollut enää leikkiä
vaan se osui arkoihin paikkoihin
aiheuttaen pysyviä ruhjeita
repien minäni kappaleiksi
koin ylpeyttä, elämäniloa ja mielihyvää kelaillessani tätä skenaariota:
nyrkki iskeytyi hidastettuna uhmaajan rintaan
seurauksia en halunnut ajatella, vain itse tapahtumaa.
skenaarion taustamusiikkina toimi Isaac Hayesin "Walk on by"
en halua kohdistaa tätä vihaani keneenkään, koska omatuntoni soimaisi minua. se kaveri ei siltikään kuulu joukkoon. Onnea hänen loppuelämälleen joissain muissa
kuvioissa!
-13. joulukuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti